neiti näpsä.

Aika rientää eteenpäin tosi kovaa kyytiä. Taas on vierähtäny 11 päivää siitä ko viimeksi kirjotin, mutta onpa tässä ehtiny paljon tapahtuaki.

Viime viikolla mentiin töiden jälkeen bussilla Haukiputaalle moikkaamaan Kita-iskää ja Rukaa. Käytiin lenkillä hiekkakuopilla. Otettiin isä-tytär kuvia muutama, kun Rillassa ja Kitassa on niin paljon samaa näköä.



Viime sunnuntaina käytiin sitte oululaisten lappalaiskoirien pentutreffeillä, ja sieltä saatiin paljon uusia kavereita. Mukana oli Noppa, joka oli jo tuttu ennestään, mutta lapinkoira Jekun eli Cantavia Noitarummun kanssa ollaan ylihuomiseksi suunniteltu reissua.

Ohituksia ollaan työmatkoilla reenattu ja ne alkaa sujua jo aika hienosti. Toki se vaatii sen, että mulla on makupaloja mukana, mutta hiljaa hyvä tullee. Muutenki sosiaalistamista ja koiratilanteissa olemista olis tarkotus harjotella nyt urakalla. 1.8. lähetään Saaran ja Kitan mukaan Kiimingin näyttelyyn ja seuraavana päivänä eli 2.8. olis tarkotus mennä sitte käymään ekassa mätsärissä kehässä.

Viikonloppuna muutetaan, joten Rilla menee muutamaksi päiväksi Saaralle hoitoon. Saa nähdä, miten sitä osaa ilman neitiä olla. :) Neidillä ei varmasti ole mitään hätää, onhan siellä Kita ja Ruka koita kiusata. Noh, eipä se ole kuin torstaista sunnuntaihin. :)

Nyt vielä iltaulkoilut ja sitte nukkumaan.

Ai niin, tilasin eilen illalla kameran, joten tulevaisuudessa alkaa näkyä enemmän kuvia täälläkin.

mennään jo heinäkuussa.

Kyllä, heinäkuuta on eletty jo viikko - reilu viikko ja viiminen päivitys on ollu toukokuun puolella. Kesä on liika kiireistä aikaa. Lomat on pietty ja nyt ollaan sitte Rillan kanssa oltu kolmatta viikkoa töissä.

Neiti kasvaa kovaa vauhtia. Painoa on jo yli 10 kg, tarkkaa lukua en tiedä kun ei olla vaa'alla aikoihin käyty. Korkeutta on noin 45 cm jo nyt - saas nähä kuinka korkea neitistä kasvaa. :) Sosiaalistaminen ja nätisti käyttäytyminen on ollu viime aikoina ne pääpainopisteet. Saara suunnitteli ilmottavansa Rillan lokakuussa olevaan erkkariin, joten siihen mennessä pitäis saaha käyttäytyminen kuntoon. Kerran ollaan käyty mätsärissä turistina, ja tarkotus olis muutaman viikon kuluessa mennä ihan osallistumaan.

Eilen käytiin koirakavereiden Ukon ja Chicon kanssa lenkillä Toppilan saaressa ja siinä samalla vähän tokoiltiin häiriötekijöiden kanssa. Nakin voimalla saan huomiota, eli kyllä se tästä. Oikein hienosti neiti sitten osasikin loppu ajasta hihnassa kulkea, vaikka pojat kulki ihan vieressä.

Syksylle olis suunnitelmissa mennä johonkin ohjattuun ryhmään mukaan. Lappalaiskoiraporukalla saadaan toivottavasti jonkun sortin ryhmä pystyyn, mutta pitää katella myös KAS:n ja OKK:n sivuja.

Parin viikon päästä muutetaan taas. Hellun kanssa muutetaan saman katon alle, Rilla tietysti kans.

Loppuun vielä kuva Rillasta viime viikolta. Kännykällä otettu, joten laatu on sen mukainen. Kamera on edelleen vasta haaveissa.

on siis kesä.

Oulussa ollaan taas. Käytiin keskiviikosta - maanantaihin viettämässä aikaa kotosalla, Zorron ja Mitron kiusana. Oli hyvä olla siellä. Koira sai juosta syämensä kyllyyestä, ja kelit oli hyvät. Itte kävin kahessa koiranäyttelyssä töissä, seki oli mukavaa pitkästä aikaa.

Viime tiistaina tosiaan käytiin Anniinan ja Nopan kanssa lenkillä. Hyvin meni neiteillä leikit yksiin, oli vain aika kuuma päivä niin ei ihan terävintä riehumista ollu. Aika vaisu meininki oli ainaki Rillalla. Piti puhaltaa normaalia enemmän. Mettästä autolle palaillessa nähtiin kyy. Onneksi hoksattiin se ennen ko pennut ehti alkaa leikkiä sillä. Hienosti Rilla totteli kun komensin sen pois sieltä.

Ens viikonloppuna muutetaan. Sitte viikko käydään yhessä töissä, kun Pietu lähtee Kuusamoon. Otan Rillan töihin mukaan niin sen ei tarvi kotona yksin olla. Sitte mulla onki juhannukseen asti loma, mistä ainaki viikko vietetään pohjosessa. Varmaan kävästään myös Kuusamossa Vilman seurana.

Nyt pitäis alkaa lukemaan, bilsan pääsykokeet on perjantaina.

pitkästä aikaa.

Välillä täytyy päivitellä tätäki. Monta kertaa ollu mielessä, mutta sitte se on aina jääny.

Meän elämä mennee samalla lailla ko ennenki. Nukutaan ja leikitään ja juostaan ja riehutaan. Sitä tavallista. Rilla kasvattaa jalkojaan nyt, pikku hiljaa alkaa olla honkkelivaihe päällä. Ei kumminkaan ihan vielä. Lujaa se juoksee, äiti sitä ruukaa kehuaki, että se on maailman nopein koira. Ilmanvastusta pienennetään juostessa laittamalla korvat taakse ja painautumalla matalaksi - just samalla lailla ko Kita-iskä.

Rilla osaa istua ja mennä maahan käskystä. Lisäksi odota -käsky on tuttu, ja tietää miten pitää toimia. Viikko sitte viikonloppu oltiin kotona, oli mahtavat kelit niin Rilla oli päivät ulkona. Sitte se nukkuki sunnuntain puoliksi ja maanantaina oli kans aikalailla veto pois. Käytiin maanantaina Saaran, Kitan ja Rukan kanssa urheilemassa Valkeisjärvellä. Siksi alkuviikko meniki neitillä aika vaisuissa merkeissä.

Lauantaina käytiin Leevin kanssa tutkimassa Pyykösjärven rantoja. Leevi on kultanennoutaja ja koirathan innostu uimaanki kun oli niin lämmin päivä. Loppu lenkistä, kun oltiin jo 200 metriä autoilta Rilla ja Leevi päätti mennä puron yli. Se oli noin 2 m leveä, ja yllättäen keskeltä oli äkkisyvä ja Rilla joutu uimaan. Toki se sitä säikähti, mutta pääsi vastarannalle. Mutta eipä uskaltanu ennää tulla takasi. Leevin omistaja Kalle sitte uhrautu ja kahlasi Rillan pois sieltä. Neiti nukkuki sitte taas koko illan. Näyttää olevan aikalailla kaikki tai ei mitään koira.

Tänään myös tajusin, että ei tuo enää mikään pikkulikka olekaan. Ihmettelin yks päivä ääneen Pietulle, että miksi meillä on niin kummallisella korkeuella ikkunassa jälkiä. No tänään se sitte selvisi: Rilla osaa hypätä ruokapöydän tuolille, josta se näkee ikkunasta ulos. On ilmeisesti yksin ollessaan harrastanut sitä. Samoin kirjoituspöydälle kiikkumista kun oli sieltä tavaroita tiputellut alas. Täytyy alkaa pitämään tuolit pöydissä kiinni silloin kun niillä ei istuta.

Haukkuminen sisällä on loppunut lähes kokonaan. Kolme päivää haukkupanta kaulassa tekee ihmeitä. Nyt panta on vain näkyvällä paikalla, jotta Rilla muistaa mikä on homman nimi sisällä. Hihnassa ja ulkona en ole haukkumista rajoittanu. Ei ole minun mielestä tarpeen.

Nyt ootellaan, koska Annina ja Noppa laittaa viestiä. Lähetään käymään pentutreffeillä juoksuttamassa koiria. Noppa on kuukauden vanhempi kuin Rilla, joten suht samankokoista seuraa on tiedossa. Samoin myös mulle puhekaveri.:)

yhtä tyhjän kanssa.

Yritin muokata tämän blogin asetuksia niin, että nuo otsikot näkyis muutenki ko vetämällä hiiren osotin niihin päälle, mutta ei. En vain osaa. Pittää huomenna perehtyä asiaan paremmin.
Pitäis reeneihin olla lähössä vartin päästä. Rilla jää kotia nukkumaan siksi aikaa ko menen käymään ryskäämässä.

Käytiin tänään eläinlääkärillä. Ekat rokotuset käytiin hakemassa, Rilla ei varmaan edes tajunnu, että neula pistettiin ihon alle. Lääkäri samalla katto korvat ja silmät- kaikki ok. Samoin sydämessä ei ole sivuääniä, joten senki puolesta kaikki ok.

Saaraaki nähtiin pikasesti. Se toi meille valjaat, jotta Rilla tottus niihinki ja haukunestopannan. Täytyy vain huomenna käyttää se mustissa ja mirrissä, että siihen sais uuen patterin. Rilla on kasvanu hurjasti. Jykevöityny. Samoin äänenkäyttö on lisääntyny joten siksi pyysin pantaa lainaan. Lähinnä haluaisin sillä kitkeä siltä sen "mua vituttaa" -haukun ja toisille koirille rähinän pois. Saa nähä miten käy. Sisäsiistejä ollaan. Ulos vinkuu, eikä sisälle ole tehny tosiaan pitkään aikaan mitään.

Mitenköhän me mennään näissä asioissa takapakkia sitte ko muutetaan?Välttämättä ei ollenkaan, mutta voihan se olla, että niinki käy. Helpottaa päästä sinne, jotenki ahistaa asua tässä kämpässä Rillan kanssa. Enää kolme viikkoa niin sitte muutetaan.

Nyt alan riipomaan kamoja päälle.

tassun äänet asfaltilla.

Se on ehkä parasta lämpimänä iltana. Ko on kävelemässä koiran kanssa ja sitte ei kuulu mitään muuta ko tassuista lähtevä ääni ko ne osuu asfalttiin. Täällä ei vain ikinä niin hiljasta ole mihinkhään aikhaan vuorokauesta.

Viikonloppu oltiin taas kotona. Rilla alkaa olla jo kokenu junamatkustaja. 5-15 minuuttia niin neiti on jo kuukahtanu ja malttaa olla rauhassa koko kolmen ja puolen tunnin matkan. Muutenki koira on rauhottunu. Tai siis ossaa jo käyttäytyäkki - aina tietekki välissä iskee hepulikohtaus, mutta neki menee nopeasti ohi.

Haukkuminen on tässä talossa se kuuma sana. Alakerran koirat rähjää päivät ja yöt. Rilla haukahtelee aamulla ruokaa oottaessa muutaman kerran, silti huolehin siitä, että haukkuuko tuo liikaa. Kieltämällä se kyllä sen lopettaa. Muutenki olen tosi ylpeä ko Rilla uskoo ei:n tosi helposti. Kerran huomauttaa niin silloin kielletty asia jää...yleensä.

Nyt se vetelee hirsiä sohvan alla, parin tunnin päästä, kun neiti herää, oli aikomus lähteä käymään Pyykkärin rannassa. Jospa siellä olis nyt niin rauhallista, että vois vapaana juosta. Sieltä vain löytyy mettästä aina kaikkea kivvaa, kalan raatoja tai luun kappaleita. Sitte taistellaan poislähtemisestä. Noh, käydään kumminki kokeilemassa miten onnistuu.

Ennen töitä pitää käydä ostamassa matolääke: viikon päästä eka rokotus.

unihiekkaa silmissä.

sitä löytyy meiltä molemmilta ja paljon. Tultiin bussilla Pietun kämpille, ja Rilla osasi hienosti olla paikoillaan ja nätisti. Vinkumista vähän oli, mutta äkkiä seki loppu. Nyt ootellaan, että iltaruoka turpoais niin paljon, että olis syömäkelposta.

Olin päivän töissä, joten aamulla ruokin ja ulkoilutin Rillan, mutta sitte se jäi Pietun kanssa kahestaan aamupäiväksi. Oli käyny vahinko: pihalla ulkoillessa kun Rilla oli ollu irti, oli siinä ollu joku naapurirapun lapsi, jonka perään Rilla oli säkässy. Lapsi oli lähteny juoksemaan pakoon, ja säikähtänyt niin, että alkoi itkeä. Rilla ei kumminkaan ollut ehtiny koskea lapseen millään tavalla, parvekkeelta lapsen isä oli nähny vain sen takaa-ajon ja antanu Pietun kuulla kunniansa. Pietu oli pyytäny anteeksi ja oli mulleki hirveän pahoillaan kaikesta.
Kävin vielä töiden jälkeen pyytämässä anteeksi siltä tytöltä ja vanhemmilta ja tarkistamassa, että kaikki oli hyvin. Loppu hyvin kaikki hyvin

Mutta tämä siis kertoo siitä, että meillä on valikoiva kuulo. Pihalla en enää Rillaa pidä irti, mennään ihan kahestaan metsään, kauas muista, että ollaan ilman hihnaa. Harmi vain ko niitä paikkoja on vähän.

Huomenna hypätään 06:22 junaan ja mennään käymään taas kiusaamassa Zorroa. Maanantaina takasi. Taidetaan syödä iltapala ja antaa nukkumatille periksi.