sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Luonnetesti

Käytin Rillan 5.5. luonnetestissä Tyrnävällä. Tuomareina oli Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen. Lisäksi oli kolmas mies tuomariharjoittelijana. Testipaikalle oli hirmusen vaikea löytää, tienvarsilla ei ollu mitään opasteita, vaikka toisin oli luvattu. Ajoin iloisesti ohi vanhasta kyläkoulusta, jossa testi pidettiin, mutta takasipäin tullessa huomasin tynnyrin pihalla ja löysin perille.

Testi alko ihan hyvin, ootellessa Rilla piippasi aika paljon, mutta parilla "anna olla" tokasulla vaikeni ja jäi jalkojen juureen makoilemaan. Tuo makoilu on muuten sen jälkeen yleistyny sen käytöksessä huomattavasti ko olen alkanu kiinnittämään rauhottumiseen huomiota. Tai no, eihän siihen sillai huomiota ole tarvinu kiinnittää, mutta lähinnä se, että mitään ei tapahu ennen kuin ants in the pants -olotilat on ohi.

Testin alussa Rillaa leikitti sekä tuomari että mie. 

Ihan hyvin se lähti leikkimään, keppiin tarrasi ihan hyvin. Patukat oli testaajilla huonot :D ,joten niistä ei suuremmasti innostunu. Edes minun kanssa. 

Ensimmäisenä pelottavampana tehtävänä oli kelkka. Rilla ei aiemmin kiinnittäny kelkkaan mitään huomiota, vasta sitte ko tuomari kiskasi kelkkan liikkeele kovaäänisemmin. Rilla katteli kelkkaa minun jalkojen takaa, ja sen lähestyessä etäänty sen mitä remmi antaa myöden. Ei kumminkaan suuremmin hermoillu tai päästäny ääntä. 

Kelkassa ei siis suurempia ongelmia tai ihmetyksiä. Ei se mukavalta jutulta vaikuttanu, mutta ei siitä nyt kiihkoiltukaan.

Seuraavaksi testattiin puolustushalu. Rilla puolusti hienosti kroppaa ja ääntä käyttäen minun jalkojen takaa.

Mutta heti tilanteen mentyä ohi lähti reippaasti uhkaajan matkaan, eikä sillä ollu mitään hoppua tulla kutsusta luokse. :D

Sen jälkeen oli haalarit ja tynnyri. Haalareita säikähti, mutta ei äännähtäny mitään. Toisella kertaa kiersi niin kaukaa kuin remmi antoi myöden, mutta tuli reippaasti. Samoin tynnyrin kanssa, väisti sen mitä remmi antoi myöden, mutta tilanne ei jääny päälle.

Pimeässä huoneessa Rilla tuli, ei mitenkään hoppua pitäen, mutta koko ajan häntä pystyssä. Eli ei sillä mitään hätää missään vaiheessa siellä ollu, se vain skannaili paikkoja ennen ko jouti tulla minun tykö.

Yksin jätettäessä ja uhattaessa Rilla pysy taas ihan hiljaa. Se pyrki enemmänki olemaan kiva, pieni koira, kuin uhkaamaan ja olemaan pelottava uhkaajalle. Uhkaajan tullessa lähelle tuli "tapa minut nyt sitten" -tilanne, mutta heti uhkauksen loppuessa kaikki oli taas hyvin. Eikä se ketään tuomaria vierastanut testin jälkeen.

Laukausvarmahan Rilla myös on. Juuri korvia nosti laukaukset kuullessaan, tuomaritkin huuteli, että ota korvatulpat siltä pois, niin otetaan uudelleen nuo laukaukset.

Osa-aluepisteet oli:
Toimintakyky +1
Terävyys +1
Puolustushalu +1
Taisteluhalu +2
Hermorakenne +2
Temperamentti +2
Kovuus +1
Luoksepäästävyys +3

Laukausvarma +++
Tulos 190

Tuomareiden kommentit oli, että tosi rauhallinen ja hyvähermoinen koira, jolla ei tunnu olevan kiire mihinkään. Mikä vähän nauratti, enkä olis itekkään odottanu +2:sen hermoja. Koko testin ajan Rilla kumminki pysy tosi hiljaa. Hermo ei vuotanu ollenkaan, mutta onhan siinä koko ajan tekemistä.

Hienon tuloksenhan tuo räkänokka sai, mutta pitää muistaa, että se oli tuon hetken, nuiden kahden (kolmen) ihmisen arvio tuosta koirasta, siinä ympäristössä. Tärkeämpää mulle kumminki on, että Rilla on arjessa helppo koira.



2 kommenttia:

  1. Hieno suoritus ja vau, mitkä hermot! :) Onnea!

    VastaaPoista
  2. Upeaa! Vaikka arvasin ennakkoon, että Rillalla menee kyllä hyvin. Onnea! ღ

    VastaaPoista