Sivut

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

tassun äänet asfaltilla.

Se on ehkä parasta lämpimänä iltana. Ko on kävelemässä koiran kanssa ja sitte ei kuulu mitään muuta ko tassuista lähtevä ääni ko ne osuu asfalttiin. Täällä ei vain ikinä niin hiljasta ole mihinkhään aikhaan vuorokauesta.

Viikonloppu oltiin taas kotona. Rilla alkaa olla jo kokenu junamatkustaja. 5-15 minuuttia niin neiti on jo kuukahtanu ja malttaa olla rauhassa koko kolmen ja puolen tunnin matkan. Muutenki koira on rauhottunu. Tai siis ossaa jo käyttäytyäkki - aina tietekki välissä iskee hepulikohtaus, mutta neki menee nopeasti ohi.

Haukkuminen on tässä talossa se kuuma sana. Alakerran koirat rähjää päivät ja yöt. Rilla haukahtelee aamulla ruokaa oottaessa muutaman kerran, silti huolehin siitä, että haukkuuko tuo liikaa. Kieltämällä se kyllä sen lopettaa. Muutenki olen tosi ylpeä ko Rilla uskoo ei:n tosi helposti. Kerran huomauttaa niin silloin kielletty asia jää...yleensä.

Nyt se vetelee hirsiä sohvan alla, parin tunnin päästä, kun neiti herää, oli aikomus lähteä käymään Pyykkärin rannassa. Jospa siellä olis nyt niin rauhallista, että vois vapaana juosta. Sieltä vain löytyy mettästä aina kaikkea kivvaa, kalan raatoja tai luun kappaleita. Sitte taistellaan poislähtemisestä. Noh, käydään kumminki kokeilemassa miten onnistuu.

Ennen töitä pitää käydä ostamassa matolääke: viikon päästä eka rokotus.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

unihiekkaa silmissä.

sitä löytyy meiltä molemmilta ja paljon. Tultiin bussilla Pietun kämpille, ja Rilla osasi hienosti olla paikoillaan ja nätisti. Vinkumista vähän oli, mutta äkkiä seki loppu. Nyt ootellaan, että iltaruoka turpoais niin paljon, että olis syömäkelposta.

Olin päivän töissä, joten aamulla ruokin ja ulkoilutin Rillan, mutta sitte se jäi Pietun kanssa kahestaan aamupäiväksi. Oli käyny vahinko: pihalla ulkoillessa kun Rilla oli ollu irti, oli siinä ollu joku naapurirapun lapsi, jonka perään Rilla oli säkässy. Lapsi oli lähteny juoksemaan pakoon, ja säikähtänyt niin, että alkoi itkeä. Rilla ei kumminkaan ollut ehtiny koskea lapseen millään tavalla, parvekkeelta lapsen isä oli nähny vain sen takaa-ajon ja antanu Pietun kuulla kunniansa. Pietu oli pyytäny anteeksi ja oli mulleki hirveän pahoillaan kaikesta.
Kävin vielä töiden jälkeen pyytämässä anteeksi siltä tytöltä ja vanhemmilta ja tarkistamassa, että kaikki oli hyvin. Loppu hyvin kaikki hyvin

Mutta tämä siis kertoo siitä, että meillä on valikoiva kuulo. Pihalla en enää Rillaa pidä irti, mennään ihan kahestaan metsään, kauas muista, että ollaan ilman hihnaa. Harmi vain ko niitä paikkoja on vähän.

Huomenna hypätään 06:22 junaan ja mennään käymään taas kiusaamassa Zorroa. Maanantaina takasi. Taidetaan syödä iltapala ja antaa nukkumatille periksi.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

kotona taas.

Pääsiäinen oli ja meni. Oltiin pohjosessa Rillan kanssa neljä päivää. Ohjelmassa oli paljon ulkoilua, pilkkikisat, pääsiäiskoristeiden tuhoamista ja Zorron kiusaamista. Tein neitille kaks jälkeä. Hienosti ajo ne läpi, vähän vain tarvi toppuutella, että muistetaan kaikki askeleet ottaa. Kesän jälkikurssia innolla ootellaan. :)

Pietu meinasi, että Rilla olis kasvamisen lisäksi myös rauhottunu. Epäilen kyllä, se vain on nyt niin väsyny Zorron kanssa riekkumisesta. Kyllä siinä vielä virtaa riittää, kunhan saadaan akut taas täyteen. Mutta kasvamisen voin allekirjoittaa, kilo oli neitille tullu viikossa lisää. Jalkojaki tuolla makkaralla alkaa jo olla.

Sisäsiistejä osataan melkein jo olla. Ulos pyydetään jos mie en heti hoksaa sen kanssa lähteä ja alkaa olla jo kiire. Öisin ei tule sisälle enää mitään, tänäänki maltto nukkua ja antaa meidän nukkua yheksään asti. Vanhempien luona kun oltiin niin ensimmäiset vinkumiset tuli aina kuuden aikana. Nyt ei kuulunu pihaustakaan koko yönä.

Oma väsymys alkaa pikkuhiljaa kadota, helpottaa kun päästiin kotiin Ouluun takasi ja saadaan tehdä asiat meidän tavalla ja meidän rutiineilla. Ensi viikonloppuna mennään taas käväsemään mutka Pellossa, mutta ollaan vain yksi yö.

Ehkä tuosta vielä koira tulee. Hyvätapainen ja viksu semmonen.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

päivät menee siivillä.

Jos minusta jo nyt tuntuu siltä, että päivät menee siivillä, niin kysykääpä uudelleen kesällä - vastaan että ne lentää concorde vauhtia. Edellisen kerran kirjotin päivää ennen ko Rilla saapu, nyt ollaan hengailtu kimpassa jo kolme yötä.

Ensimmäinen yö meni levottomasti, piippailtiin silloin tällöin ja oli pissahätäkin yllättänyt kesken yön. Onneksi asunnossa on sen verran liukkaat lattiat, että sanomalehdelle on mukavampi pissiä. Toinen yö meni huomattavasti paremmin, nukuttiin molemmat kuin tukit, eikä herättykään vasta kuin yhdeksän aikoihin. Yhtään mitään ei ollut tällä kertaa tullut edes sanomalehdelle. Kolmas yö oliki sitte näiden kahden välimuoto. Sanomalehti oli märkänä, mutta yöllä ei oltu levottomia. Kiltisti lapsi jaksaa oottaa siihen, että herään. Ei piippaa enää sen toivossa.

Ulkoiltu on paljon. Välillä mennään hihnassa, joka on Rillan mielestä ihan tylsää ja välillä mennään villeinä ja vapaana. Silloin juostaan hepulirinkiä pihan pensaiden ympärillä. Kovasti neitiä tuntuu kiinnostavan kaikenlaiset pensaat ja taimikot, samoin kun risut. Ollaan muita koiria tavattu lenkeillä. Naapuritalossa asuu iso, valkoinen ja pitkäkarvainen Pyry, lenkillä tavattiin saksanpaimenkoira Rolle. Myöskin isän työkoira Zorro kävi haistelemassa kaupunkituulia ja sai rökityksen Rillalta. Pääsiäistä odotellessa, saa nähdä kuinka väsynyt koira lähtee muutaman päivän kotona olon jälkeen mukaan. Siellä onneksi on lääniä ja kavereita, joiden kanssa juosta.

Meillä nukutaan paljon. Mutta niinhän sen pitää mennäkin. Nytkin tirsaillaan eika päikkäreitä. Täytyy kohtapuoliin herätellä lapsi ja lähtä riekkumaan ylös: Rilla jää tunniksi yksin kotiin, kun minun pitää mennä käymään koululla. Pienet yksinolot on menny hyvin, parhaiten ne sujuu ko väsyttää jo valmiiksi, niin voi vaan ummistaa silmät ja olenki jo takas kotona. :)

Pääsiäistä ootellaan kovasti. :)

torstai 2. huhtikuuta 2009

jännää.

Tässä sitä nyt ollaan. Huomenna se tulee, huomenna se alkaa. Mitenköhän sitä selviää? Pää on täynnä kysymyksiä ja jännittää - aivanko olis huomenna ensimmäinen päivä koulua. Vaan ei, huomenna saapuu Rilla.

Viime lauantaina käytiin Saaran kanssa hakemassa se rakkauspakkaus, ja melkein viikon se on nyt viettäny Haukiputaalla isänsä seurana (ja kiusana). Ruka varmaan rakastaa minua huomisen jälkeen kun käyn sen kiusankappaleen hakemassa pois. :)

Siivosin tänään, matot vein varastoon ja laitoin tavaroita uuteen järjestykseen, että saan pedin mahtumaan. Ruokaaki kävin tänään ostamassa - olin ihan ulalla siellä kaupassa. Ei yhtään tiä, että mitä ja minkälaista. No, yhteen sorttiin sitte päädyin ja saas nähä meneekö Rillalla maha sekasin.

Huomista ootellessa. :)