Heinäkuun lopulla käytiin Kemin näyttelyssä, tuloksena EH/1. Arvostelua en nyt kokonaisuudessaan tähän laita, mutta pari viikkoa aiemmin Oulun näyttelyssä etuliikkeet olivat huonot ja takaliikkeet hyvät, niin nyt oli päinvastoin. Taas tuli muistutus siitä, kuinka asiat kumminkin ovat katsojan silmästä riippuen erilaiset.
Reilun viikon Rilla vietti pikkusiskoni Pinjan hoivissa, kun itse olin partiolaisten suurleirillä Hämeenlinnassa. Hyvin oli Lempeässä oleskelu sujunut ilman minuakin. Jälleennäkeminen oli hyvin iloinen ja pienet hepulikierrokset oli onneksi hyvä siinä kotipihalla vetää. Viikon erossaolon jälkeen yhteiseloa jatkettiin tiiviisti: lähdimme Haltin vaellukselle elokuun alulla. Viikon reissun aikana kilometrejä tuli 105 ja korkeutta 1365 metriä merenpinnan yläpuolella. Rillakin huiputti Haltin.
Ensimmäinen vaellus meni suuremmitta kommelluksitta. Rilla kantoi repussaan omat ruokansa, Haltin päällä käytiin ilman kantamuksia - myös Rilla. Periaatteena oli, että aina kun mulla ei ole reppua selässä ei ole Rillallakaan. Vaelluksen jälkeen Lempeässä meni pari päivää elpyessä niin koiralla kuin emännälläkin, mutta johan alkoi virtaa sen jälkeen taas löytyä.
Nyt on taas opiskelut alkanut. Samoin myös tänään oli ensimmäinen kerta agilityä. Pääsimme Rillan kanssa Oulun seudun kennel- ja agilityseuran valmennusryhmään. Treenit on kerran viikossa puolitoistatuntia kerrallaan. Aika samantasoisia koiria ryhmässä on: kaikilla on jo selvästi haju hommasta, mutta töitä on vielä paljon.
Tänään, ensimmäisellä kerralla, mentiin pientä sarjaa, jotta ohjaaja näki kunkin tason. Rillan kanssa otin hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy sarjan ja hienosti meni. Samoin hyppy-pussi-hyppy sarja meni moitteettomasti ja lujaa. Ekalla kerralla jäin aivan 6-0 kun en tajunnut kuinka nopea tuo koira oikeasti onkaan. Lopuksi vielä tehtiin puomia kontaktien kanssa. Vapaa-ajalla otin keppejä, jotka menevät jo hienosti, ei kumminkaan ilman hihnaa vielä. Ja A:ta. Kontaktit on vielä hukassa, mutta pikkuhiljaa ne alkoivat sieltä jo löytyä.
Tosi ilonen olen myös siitä, että tällä kertaa leikki onnistui huippupalkkana. Yleensä tuolle ahmatille ei kelpaa muu kuin nakki, mutta nyt intoutui tosi kovasti leikkimään, mikä varmasti helpottaa jatkossakin palkkaamista.
Loppuun vielä kuva Haltin valloittajasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti