pitkästä aikaa.

Välillä täytyy päivitellä tätäki. Monta kertaa ollu mielessä, mutta sitte se on aina jääny.

Meän elämä mennee samalla lailla ko ennenki. Nukutaan ja leikitään ja juostaan ja riehutaan. Sitä tavallista. Rilla kasvattaa jalkojaan nyt, pikku hiljaa alkaa olla honkkelivaihe päällä. Ei kumminkaan ihan vielä. Lujaa se juoksee, äiti sitä ruukaa kehuaki, että se on maailman nopein koira. Ilmanvastusta pienennetään juostessa laittamalla korvat taakse ja painautumalla matalaksi - just samalla lailla ko Kita-iskä.

Rilla osaa istua ja mennä maahan käskystä. Lisäksi odota -käsky on tuttu, ja tietää miten pitää toimia. Viikko sitte viikonloppu oltiin kotona, oli mahtavat kelit niin Rilla oli päivät ulkona. Sitte se nukkuki sunnuntain puoliksi ja maanantaina oli kans aikalailla veto pois. Käytiin maanantaina Saaran, Kitan ja Rukan kanssa urheilemassa Valkeisjärvellä. Siksi alkuviikko meniki neitillä aika vaisuissa merkeissä.

Lauantaina käytiin Leevin kanssa tutkimassa Pyykösjärven rantoja. Leevi on kultanennoutaja ja koirathan innostu uimaanki kun oli niin lämmin päivä. Loppu lenkistä, kun oltiin jo 200 metriä autoilta Rilla ja Leevi päätti mennä puron yli. Se oli noin 2 m leveä, ja yllättäen keskeltä oli äkkisyvä ja Rilla joutu uimaan. Toki se sitä säikähti, mutta pääsi vastarannalle. Mutta eipä uskaltanu ennää tulla takasi. Leevin omistaja Kalle sitte uhrautu ja kahlasi Rillan pois sieltä. Neiti nukkuki sitte taas koko illan. Näyttää olevan aikalailla kaikki tai ei mitään koira.

Tänään myös tajusin, että ei tuo enää mikään pikkulikka olekaan. Ihmettelin yks päivä ääneen Pietulle, että miksi meillä on niin kummallisella korkeuella ikkunassa jälkiä. No tänään se sitte selvisi: Rilla osaa hypätä ruokapöydän tuolille, josta se näkee ikkunasta ulos. On ilmeisesti yksin ollessaan harrastanut sitä. Samoin kirjoituspöydälle kiikkumista kun oli sieltä tavaroita tiputellut alas. Täytyy alkaa pitämään tuolit pöydissä kiinni silloin kun niillä ei istuta.

Haukkuminen sisällä on loppunut lähes kokonaan. Kolme päivää haukkupanta kaulassa tekee ihmeitä. Nyt panta on vain näkyvällä paikalla, jotta Rilla muistaa mikä on homman nimi sisällä. Hihnassa ja ulkona en ole haukkumista rajoittanu. Ei ole minun mielestä tarpeen.

Nyt ootellaan, koska Annina ja Noppa laittaa viestiä. Lähetään käymään pentutreffeillä juoksuttamassa koiria. Noppa on kuukauden vanhempi kuin Rilla, joten suht samankokoista seuraa on tiedossa. Samoin myös mulle puhekaveri.:)