Sivut

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

pk-treenit

Pitkästä aikaa päästiin palveluskoiratreeneihin mukaan. Saatiin syksyn jälkeen jatkaa edelleen alokkaitten ryhmässä, mutta homma meinasi tyssätä jälleen kerran autottomuuteen. Onneksi nyt muutama viikko alun jälkeen Henna lupasi aina napata meidät kyytiin. Ehdin jo perua meidän osallistumisen kurssille, mutta onneksi päästiin vielä mukaan kyydin järjestyttyä. Hennalta sain kuulla, että porukka on käynyt tosi huonosti, yleensä on ollut kahta kolmea koirakkoa paikanpäällä, kun kurssilaisia kumminkin on alunperin listassa kahdeksan. No, eipä se meitä haittaa, varsinkaan nyt, kun toisen puolen hallista vie pentukurssilaiset. Onpahan tilaa tehdä.

Viime syksynä juoksujen takia jouduttiin lopettamaan treeneissä käyminen jo muutaman kerran jälkeen. Nyt sitten jatkettiin aika hyvin siitä, mihin syksyllä jäätiin. Aiheena oli seuraaminen. Seurailtiin sitten eri suuntiin ja eri nopeuksilla. Hienosti meni. Me ollaan seuraamista ehditty jo aloittaa kotosalla, mutta nyt hallilla saatiin käännöksiin lisää varmuutta, ja kokeiltiin myös nopeuden muutoksia. Idean Rilla jo tajusi, nyt vaan pitää hioa se kuntoon. Ruokapalkalla mennään edelleen. Se vain toimii niin paljon paremmin kuin leikki. Hallilla kun on muita koiria ympärillä Rilla ei jaksa keskittyä leikkipalkkaan niin paljoa, että itte kokisin palkanneeni sitä tarpeeksi. Mutta toisaalta ruokapalkka on helppo, onneksi on perso koira, jolle ainakin se toimii, ettei kaiken muun pohdittavan lisäksi tarvisi vielä motivointia miettiä. Riittää kun kertoo, että ruokaa on, ja sitä saa jos toimii.

Loppuajasta otettiin myös paikallaan makuita. Ne meni hienosti. Tein luoksetuloon loppuvaa ja niin, että kävelen takaisin viereen ja vapautan siitä. Sivulta maahanmenossa on pientä viilaamista, Rilla laittaa makaamaan vinoon jos en kädellä ohjaa sitä suoraan. Mielellään siis heittää takapään hivenen sivulle, että näkee minut paremmin (tai mahdollisen palkan :D). Mutta idea on sisäistetty, että siinä tönötellään, että lupa tulee nousta.

Oli mukavaa treenata pitkästä aikaa. Ainoastaan minun mielestä treenikerran vois rakentaa toisella tavalla. Tunti kun on nuorelle koiralle aika pitkä aika harjoitella, niin alussa voisi olla yhteinen kertomus siitä, mitä on ohjelmassa ja kuinka ohjaajat itse sen ovat tehneet. Joissain asioissa melkein toivos, että se opeteltava asia näytettäs. Joo, tiedän, että esimerkiksi yksi nimeltämainitsematon porokoira ei osaa olla hiljaa vieläkään ihan koko aikaa, mutta tulisipahan sitä harjoiteltua.

Mutta ens viikolla treenaillaan taas. Viikonloppuna on ohjelmassa mulle lumikenkäilyä, Rillalle hankiuintia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti